Taloudellisen näkökulman painoarvo koulutuksen kehittämiseen on uudessa lähestymistavassa toissijaisempaa kuin vanhassa, mutta miten on käytännön laita?  

 

Taloudellisella näkökulmalla on ollut iso rooli etenkin perinteisessä lähestymistavassa koulutuksen kehittämiseen. Muun muassa markkinavetoinen kilpailu, suorituksien mittaaminen ja tehokkuus ovat korostuneet koulutuksen kehittämisen perinteisessä lähestymistavassa (Shirley 2017, 9).  

On yleinen fakta, että inhimillinen pääoma on tärkeää talouden kannalta. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö kirjoittaa vuoden 2018 tulevaisuuskatsauksessaan, että “osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä”. Näin ollen voidaankin sanoa, että samoin kuin koulutukseen panostaminen hyödyttää taloutta, hyvä talous hyödyttää koulutusjärjestelmää esimerkiksi lisäämällä resursseja sen kehittämiseen ja ylläpitoon.  

Myös esimerkiksi Hargreaves ja Fullan (2012) sivuavat aihetta kirjassaan “Professional capital: Transforming teaching in every school”, jossa he havainnollistavat muuntuvaa opetusta liiketaloustieteen kautta: Niin koulutuksessa kuin taloudessakin voittoja saadaan investointien kautta, mutta sitä varten tarvitaan pääomaa. Hargreavesin ja Fullanin (2012, 88-89) mukaan Koulutus ja opettaminen ovat pääomasijoituksia, jotka synnyttävät niin inhimillistä, sosiaalista kuin päätöksenteollistakin pääomaa.  

Viime aikoina politiikassa on tehty toimia sekä koulutuksesta leikkaamisen että siihen sijoittamisen puolesta. Nyt uutena toimena toisen asteen opetuksesta on tehty maksutonta ja oppivelvollisuutta on laajennettu 18 ikävuoteen (opetus- ja kulttuuriministeriö 2021). Nykyään on yleisesti tiedossa, että kouluajan pidentyessä myös taloudellisten tuottojen määrä kasvaa (Hargreaves & Fullan 2012, 89).  

Talous ohjaa koulutuspolitiikkaa niin kuin muutakin politiikkaa, ja koulutuspolitiikka taas ohjaa koulutuksen kehittämistä. Näin ollen voidaankin kyseenalaistaa ajatus siitä, että taloudellinen näkökulma tulisi käytännössä pienenemään koulutuksen kehittämisessä tulevaisuudessa.  

 

 

Blogitekstissä hyödynnettyjä lähteitä:  

 

Hargreaves, A. & Fullan, M. Professional Capital: Transforming Teaching in Every School. London u.a: Routledge, 2012. Print.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2018: Osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. (Viitattu 7.9.2021) https://minedu.fi/-/opetus-ja-kulttuuriministerion-tulevaisuuskatsaus-2018-osaavat-ja-luovat-ihmiset-ovat-suomen-tarkein-voimavara-ja-kilpailutekija?_101_INSTANCE_0R8wCyp3oebu_languageId=sv_SE&_cldee=a2wudXV0aXNhcmtpc3RvQGdtYWlsLmNvbQ%253D%253D&recipientid=contact-e74ecc7e476ae811a97d000d3ab30b39-999bad3f9dbc4d2db7f075fffb7cc471&esid=ad3bea5b-0a6e-e811-a95d-000d3ab311f1&urlid=11 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021). Oppivelvollisuuden laajentaminen. (Viitattu 7.9.2021) https://minedu.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021). Ohjeita lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. (Viitattu 8.9.2021) https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/ohjeita-lukiokoulutukseen-ja-ammatilliseen-koulutukseen

Shirley, D. The New Imperatives of Educational Change : Achievement with Integrity . New York: Routledge, 2017. Print.