Arviointitieto johtamisen apuvälineenä ja sen hyödyntäminen koulutuksen kehittämisprosessissa
Arvioinnin merkitys ja ylipäätään arviointitoiminta on laajentunut niin Suomessa kuin kansainvälisessä kontekstissa (Korhonen 20219). Arviointia tehdään koulutuksen kentällä monista eri syistä ja sille voidaan määritellä monia eri perustehtäviä, muun muassa taata koululakien toteutuminen koulutuksellisessa toiminnassa ja auttaa koko koulutuksellista prosessia etenemään tarkoituksenmukaisesti (Korkeakoski & Silvennoinen 2008, s. 5; Korhonen 2021). Arvioinnin tavoitteissa korostetaan myös vahvasti pyrkimystä koulutuksen parantamiseen ja yksi keskeisin arvioinnin toimintaperiaate onkin kehittävyys (Korkeakoski & Silvennoinen 2008, s. 5). Kuten ryhmässämme käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, on syytä pohtia, onnistutaanko arviointitietoa hyödyntämään parhaimmalla mahdollisimmalla tavalla päätöksenteossa ja onnistutaanko tiedolla johtamaan kehittämisprosessia. Arviointiedon merkitys kehittämisprosessin johtamisessa Arvioinnin tavoitteissa voidaan siis hahmottaa seuraavat päälinjat: ...