ITSEARVIOINTI KEHITTÄVÄN ARVIOINNIN MENETELMÄNÄ

Arvioinnissa tulisi hyödyntää innovatiivisesti niin diagnostista, formaalia, sekä summatiivista arviointia (Korhonen, 2021). Kehittävässä arvioinnissa pyritäänkin luomaan arviointitietoa oppimisprosessin kuluessa jatkuvana prosessina (Manninen & Kauppi, 2008). Kehittävän arvioinnin piirteinä voidaan pitää sitä, että arviointitietoa pyritään hyödyntämään opetuksessa, se mukautuu oppilaan tavoitteisiin ja tarpeisiin, toteutuu aiemmin mainittuna jatkuvana prosessina, sekä osallistaa niin arvioitavana olevia kuin mahdollisia sidosryhmiäkin (Atjonen, 2015).

 

Itsearvioinnin monet kasvot

 

Itsearviointi voidaan määritellä usealla tavalla, mutta kouluissa sillä usein tarkoitetaan sitä, että joko opiskelija tai opettaja arvioi omaa tai ryhmän toimintaa. Sitä voidaan toteuttaa niin itseään kuin ulkopuolisia varten, kuvaillen tai arvottaen. Toteuttaessa itsearviointia itseään varten korostuu itsereflektio, itsekriittisyys ja oppimisprosessi, kun taas ulkopuolisille toteuttaessa tilivelvollisuus, selittely ja asioiden kaunistelu. (Huusko, 2005, s. 129–132.) Näin ollen onkin perusteltua ajatella, että pyrkiessä hyödyntämään itsearviointia opetuksessa, on tärkeää, että opiskelija tekee sitä itseään varten, jotta opiskelija voi saada rehellistä tietoa omasta osaamisestaan. Lisäksi on syytä pohtia, onko itsearvioinnista enemmän haittaa, kun hyötyä, jos se perustuu ongelmien vähättelylle, oman osaamisen korostamiselle ja selittelylle? – Mahdollisesti, sillä ei se ainakaan tuota tuossa tilanteessa rehellistä ja hyödynnettävää tietoa. 

 

Itsearviointia voidaan myös hyödyntää opetuksen tai opetuskokonaisuuksien arvioinnissa (Huusko, 2005, s.136). Itsearvioinnin avulla voidaankin myös kehittää toimintaa (Atjonen, 2021, s.111). Toteuttaessa itsearviointia tällaisessa tilanteessa vapaaehtoisena, voi vastausten saaminen olla vähäisempää, mutta varsinkin sen ollessa anonyymiä, voidaan saada arvokasta ja rehellistä palautetta. Itsearvioinnin yhtenä haasteena on se. että se voi muuttua ajan kuluessa vain muodolliseksi toiminnoksi, jota ei hyödynnetä. (Huusko, 2005, s. 135.) Pelkkä itsearvioinnin toteuttaminen ei siis riitä, vaan se vaatii myös opettajalta itsereflektointia sekä innovatiivista otetta, jotta opetusta pystytään kehittämään opiskelijaystävällisempään suuntaan. Mainittakoon myös, että itsearvioinnin avulla organisaatiot voivat vertailla omaa palautettaan toisien organisaatioiden palautteisiin, esimerkiksi yliopistot voivat pyrkiä tällä opetuksen laadunvarmistamiseen (Atjonen, 2021, s.112–113). 

 

Lopuksi voidaankin todeta, että itsearvioinnilla on monet kasvot. Parhaimmillaan itsearviointi voi toimia apuvälineenä, niin itsen kuin ympäristön kehittämisessä, mutta sen toteuttamisessa tulee miettiä sitä, mitä itsearvioinnilla tavoitellaan juuri siinä tilanteessa. On muistettava, että ”itsearviointi on tärkeä osa kehittävää arviointia, jotta toimijoissa voidaan edistää oma-aloitteista, arvioivaa kulttuuria” (Atjonen, 2015, s.128). Voidaan ajatella, että kaikissa arviointimenetelmissä on omat haasteensa ja hyvät puolensa. Itsearvioinnin voidaan kuitenkin ajatella sisältävän paljon positiivisia seurauksia. Tästä syystä itsearviointia ei tulisikaan unohtaa, vaan se tulisi nähdä mahdollisuutena, joka mahdollistaa niin paikallista kehittämistä kuin myös osallistaa opiskelijoita (Atjonen, 2021, s.128). 

Lähteet

Atjonen, P. (2021).  Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Kirjokansi. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-7344-37-8

Huusko, M. Itsearviointi kehittävän arvioinnin menetelmänä. Teoksessa E. Korkeakoski & H. Silvennoinen (toim.), Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen (s. 127–138). Koulutuksen arviointineuvosto. 

Korhonen, V. (2021). Kehittävän arvioinnin merkitys kasvatusalalla ja oppimisessa [Power point -diat]. Opetussuunnitelma, arviointi ja koulutuksen kehittäminen -kurssin Moodle. https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=18669

Manninen, J. & Kauppi, A. (2005). Kehittävä arviointi. Teoksessa E. Korkeakoski & H. Silvennoinen (toim.), Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen (s. 117–126). Koulutuksen arviointineuvosto.